Jämsänkoski Ab:n  konkurssin jälkeen Kansallis-Osake-Pankin Tampereen konttorissa perustettiin vuonna 1894 uusi yhtiö, Aktiebolaget Jämsänkoski. Osakkeita olivat merkinneet muun muassa Finlaysonin tehtaan isännöitsijä Arthur Sommer ja Tampereen Pellava- ja Rautatehtaan johtokunnan puheenjohtaja Alfred Kihlman. Uuden yhtiön johtajaksi nimettiin tohtori Atle Genetz. Elieser Johansson jäi isännöitsijäksi Jämsänkoskelle vuoteen 1897 saakka.

Selluloosamarkkinoilla oli 1890-luvun puolivälissä huonot suhdanteet. Yhtiön Pietarin myynti sai myydä selluloosaa Venäjälle mihin hintaan hyvänsä, mutta silti varastot vain kasvoivat. Koska valkaistusta selluloosasta maksettiin paremmin, päätettiin  rakentaa tehtaan yhteyteen valkaisimo vuonna 1895. Seuraavana vuonna koko tehdas paloi, ainoastaan tiilinen valkaisimo säilyi. Uuden tehtaan rakentaminen aloitettiin heti sillä selluloosan hinta oli nousussa.

Yhtiön johtokunnassa tapahtui muutoksia vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Jämsänkoskelle tuli isännöitsijäksi Atle Genetz vuonna 1898. Hänen aikanaan rakennettiin kaksi paperitehdasta ja kaksi puuhiomoa. Yhtiön päämarkkina-alueella, Venäjällä, suurin asiakas oli pietarilainen kirjapainoyhtiö Slowo. Sen johtajana toimi isännöitsijä Atle Genezin veli luutnantti Olli Genetz. Hän tarjosi kadettitoverilleen, Rudolf Waldenille, työtä Slowon palveluksessa ja sitä kautta Walden siirtyi paperialalle.

Venäjän sisäpoliittinen tilanne vähensi paperin kysyntää mutta selluloosa meni hyvin kaupaksi. Vuosina 1908 - 1909 koettiin lyhyt laskukausi mutta 1910-luvun alussa tuotanto ja myynti lähtivät taas nousuun. Jämsänkosken uudeksi isännöitsijäksi oli tullut puuhiomo- ja paperiteollisuuden uranuurtaja, Jakob Solin vuonna 1906.
 
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina Jämsänkoski teki huipputulosta mutta pian sodan syttymisen jälkeen alkoivat vaikeudet ulkomailta tuotavien tarvikkeiden hankinnassa. Selluloosan valmistukseen vaikutti eniten ulkomaisen rikin saannin tyrehtyminen. Paperin myyntihinta sen sijaan kohosi jyrkästi ja vuoden 1916 tulos oli niin hyvä että osinkoa jaettiin 24 prosenttia. Yrityksen yhtiöjärjestys uusittiin vuonna 1917 ja nimi suomennettiin Osakeyhtiö Jämsänkoskeksi. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi ja samalla toimitusjohtajaksi valittiin Jakob Solin. Hän jatkoi edelleen isännöitsijänä Jämsänkoskella.