This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Kauhun aikaa

Jämsän kapinakevään tapahtumia tutkinut Jukka Rislakki on todennut, että vieraspaikkakuntalaiset uhrit huomioiden Jämsässä surmattiin keväällä 1918 yhteensä noin 70 ihmistä. Väkivalta kohdistui lähes poikkeuksetta Jämsän keskustan ja sivukylien työväenyhdistysten johtohenkilöihin tai jäseniin. Henkensä menettäneistä yhdeksän oli Jämsän alueella toimineiden työväenyhdistysten puheenjohtajia, kolme oli toiminut rahastonhoitajina, kaksi sihteereinä ja kaksi johtokunnan jäseninä. Lisäksi ainakin 15 muuta uhria oli ollut erinäisissä luottamustehtävissä työväenyhdistyksissä, ammattiosastoissa, urheiluseura Tarmossa tai elintarvikelautakunnassa.

Omaisia vuonna 1918 Jämsän vanhalla hautausmaalla toverihaudalla eli vuonna 1918 teloitettujen haudalla. Kuva on julkaistu kirjassa "Kärsimyksen teiltä" v. 1928. Taisteluissa eri puolilla Suomea kaatui vajaat parikymmentä jämsäläistä punakaartilaista. Valkoisten puolella kaatui yhdeksän jämsäläistä rintamasotilasta ja ainakin neljä kuoli valkoisten hevosmiehinä. Uhrien lukumäärä kokonaisuudessaan on 170 henkilöä, missä ovat mukana Jämsässä surmatut jämsäläiset ja vieraspaikkakuntalaiset, muualla surmatut ja kadonneet jämsäläiset, vankileireillä teloitetut sekä nälkään ja sairauksiin kuolleet jämsäläiset ynnä rintamaoloissa valkoisten ja punaisten puolella kaatuneet jämsäläiset. (28)

Pitkät varjot

Kevättä 1918 ei voi taikoa olemattomaksi. Sitä todistavat surmansa saaneiden nimet kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemassa muistopaadessa Jämsän vanhalla hautausmaalla. Viime sotien sankarivainajien hautausmaalla taas sijaitsee taiteilija Evert Porilan tekemä muistopatsas sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneiden kunniaksi. Nämä muistomerkit kertovat vuoden 1918 onnettomasta tapahtumien kulusta. Sankarihautausmaan kupeeseen kirkon eteläpuolelle on pystytetty niin ikään Heikki Häiväojan suunnittelema Rauhan ja sovinnon muistomerkki. Sen kautta haetaan lopullista sovinnontekoa ja anteeksiantoa - jotta haavat lopulta umpeutuisivat ja näistä ikävistä muistoista päästäisiin vihdoin yli.

Rauhan ja sovinnon muistomerkki Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Sen toteutti kiviveistämö J. E. Kaila. Muistomerkki paljastettiin 27.5.2000. Rauhan ja sovinnon muistomerkki, Aatteensa puolesta sortuneiden muistoksi. Muistomerkin toinen osa sijoitettu punaisten joukkohaudalle vanhan hautausmaan takaosassa.  Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut Evert Porila. Jämsän kunta luovutti muistomerkin seurakunnalle vuonna 1920. Se sijaitsee Muistojen hautausmaalla.