This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.

Muita lajeja ja jaostoja


09_leiri1966.jpgVarsinainen palloilutoiminta alkoi Jyryssä vasta sotien jälkeisellä ajalla. Näistä jalkapalloa kokeiltiin jonkin aikaa eri sarjoissa vaihtelevalla menestyksellä, ja koripalloa harrastelajina. Kunnan liikuntasihteerin Aimo Mäkisen myötävaikutuksella Jyry sai 1970-luvulla miesten lentopallon alueelliseen V-sarjaan oman joukkueen, jolle E-Osuuskauppaliike lahjoitti oranssit peliasut.

1970-luvun lopulla Jyryssä saatiin käyntiin myös vilkasta junioritoimintaa, ja esimerkiksi 1984 C-poikien joukkue raivasi tiensä Suomen 32 parhaan joukkoon. Miesten joukkue pelasi ykköseksi vuoden 1985 TUL-SVUL -piiriturnauksessa. Vuosien varrella tehtiin useita pelaajavaihtoja Jyryn ja Ilveksen kesken. 1980-luvun hienoisen buumin taittumisen jälkeen sarjatoimintaa jatkoi 1990-luvun alussa Jyryn naisten joukkue, jota valmensivat Aatto Peltonen sekä Reijo Vilenius, ja vuodesta 1996 eteenpäin Valio Häyrinen.

Kauden 1997-98 päätteeksi sekä Jyryn naisten että miesten joukkueet nousivat tasoa ylemmäksi, naiset III-sarjaan ja miehet IV-sarjaan. Vuosituhannen vaihteessa naisten joukkue sai uusia vahvistuksia, ja jopa pelaaminen II-sarjassa olisi ollut mahdollista. Joukkue hajosi kuitenkin maailmalle eikä omien junioreiden puuttuessa sarjaa päästy enää pelaamaan. 2000-luvulla lentopallojaosto onkin toiminut pitkälti harrastepohjalta niin naisten kuin miestenkin osalta.

10_pesapalloa.jpgKesällä 1992 sai alkunsa pesäpallon kilpailutoiminta. Pesäpallojaosto pyrki alusta alkaen kouluttamaan omia nuoriaan niin ohjaajiksi kuin tuomareiksi. Nuorten joukkueet menestyivätkin kohtuullisesti omissa sarjoissaan, ja pelaamisen ohella tehtiin talkootöitä ja vedettiin mm. puulaakeja. Vuoden 1996 mainittavin saavutus oli naisten superpesiksen ottelun Kiri-Manse järjestäminen yhdessä tukijoiden kanssa Myllymäessä. 2000-luvulle siirryttäessä pesäpallotoimintaan iski sama lama kuin muihinkin lajeihin: harrastajien puute ja haluttomuus sitoutua seuratyöhön.

Läpi koko Jyryn historian on urheilutoiminnan oheen kuulunut myös runsaasti ei-kilpailullisia aktiviteetteja. Työväenyhdistyksen perinteiden mukaisesti seurassa harrastettiin sen alkuaikoina esim. soittoa ja laulua, ja jopa teatteri-iltamia pidettiin. Erityisten nuoriso- ja raittiusjaostojen toimintaan kuului TUL-henkinen aatteellinen kasvatus, ja se kulminoitui seuran omiin ja TUL:n järjestämiin vuosittaisiin leireihin, joihin osallistui kymmeniä lapsia sekä nuoria. Erillisessä naisjaostossa otettiin osaa voimisteluiltoihin, pelivuoroille, TUL:n tapahtumiin sekä koulutuksiin ja oltiin mukana Jyryn tilaisuuksien järjestelyissä.

1970- ja 80-luvuilla Jyryn ohjelmassa oli useita eri projekteja, jotka kattoivat suuren osan eri liikuntamuodoista ja joissa kumppaneina olivat niin kunta, muut seurat kuin ay-liikekin. Kulttuuriakaan ei seurassa unohdettu. Edellä lueteltujen jaostojen perinteitä omalta osaltaan jatkaa 2000-luvulla Sykesakiksi nimetty kuntojaosto.