Jämsän pohjoisosissa sijaitseva Vekkula on ollut pitäjän puhtain pientilallis-metsätyöntekijöiden kylä, josta tänä päivänä ajetaan läpi vuorokauden lähistön kolmea paperitehdasta pyörittämään.
Vekkula syntyi lyhyessä ajassa 1800-luvulla, jolloin nouseva sahateollisuus tarvitsi miehiä tukinajoon ja jämsän isot tilat ja kartanot työväkeä. Näin syntyi tilojen perämetsiin, ulommaisten niittyjen ja lampien tuntumaan lähes puhdas torpparikylä, jota ulkopuolisen oli vaikea havaita. 80 torppaa piiloutui metsään eikä niitä yhdistänyt vuoteen 1915 asti kuin kinttu- ja kärrypolut.

Vekkula sai lähtemättömän maineen pontikastaan, Vekkulan Vaaleasta, jota torpparit ja myöhemmin itsenäiset pienviljelijät keittelivät leivänjatkeeksi myyntiin mm. lähiseutujen tanssipaikoille. Tämä tuote tunnettiin Tamperetta myöten ja sen valmistuslaitoksia haettiin usein poliisipartioiden voimin.

Vekkulan torpparit olivat erittäin yhteistyökykyistä joukkoa. Kun kaikki olivat yhtä köyhiä, oli yhteinen etu helppo löytää. Niinpä kylä sai oman koulunkin harvinaisen varhain, jo 1902 ja vähän myöhemmin, vuonna 1915, oman työväentalon. Tästä alkoikin Vekkulan "itsenäistyminen" Juokslahdesta.

Kun vuoden 1918 sodan jälkeen torpat itsenäistyivät, käynnistyi Vekkulassa kiihkeä kehitys, jossa pikkutilojen elinmahdollisuuksia nostettiin armottomalla työllä ja yhteispelillä. Kaksi pienviljelijäyhdistystä yhteiskoneineen oli tässä apuna.

Metsätyöllä oli kylän kehityksessä keskeinen sija 1970-luvulle saakka. Esimerkiksi karjataloutta käytiin tämän vuoksi kehittämään vasta sotien jälkeen ja niinkin myöhään kuin 1950-luvulla käynnistyi maidon lähettäminen meijeriin, lähinnä Jyväskylään. Tänään Vekkulan navetoissa ei ammu kuin muutama "maskotiksi" jätetty lehmä eikä metsätyötä ole juurikaan tarjolla. Hartiapankista sotien jälkeen revittyjen navetoiden käyttöikä jäi lyhyeksi.

Elämä kuitenkin virtaa edelleen väkevästi Vekkulan suonissa. Kyläyhdistys kokoaa nykyisin asujat ja poismuuttaneet tilaisuuksiinsa ja kylässä on tehty upea video sen historiasta. Se perustuu lähinnä kotialbumeista kerättyyn kuvapankkiin, jossa on kohta 3 000 talletusta. Vekkulalaiset tuntevat jakavansa saman tarinan, joka on samalla keskeisintä maamme historiaa, "mökkiläisten" pihkaisen ja työntäyteisen kertomuksen.

Teksti: Jaakko Luoma

Valokuvat: Vekkulan kyläyhdistys ry

Lähteet
Tarina- ja historiaillat, joita kylässä on pidetty kylävideon ja -kirjan vuoksi.
Muut kyläläisten haastattelut.
Suur-Jämsän historia 1 - 3.
Keijo K. Kulha: Vanhan Jämsän historia.
Seppo Kuusisto: Jämsän historia 1 - 2.
Timo Räsänen: Jämsänkosken ja Koskenpään historia.
Lehtileikkeitä ym. materiaalia.