This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Sekavat ajat

Keväästä ja kesästä 1917 tuli sekava työtaistelujen aika, jota pian seurasi paha elintarvikepula. Suomessa vaadittiin ponnekkaasti työajan lyhentämistä ja kahdeksan tunnin työpäivän soveltamista myös maatalouteen. Maataloustyöntekijöiden lakkovyöry lähti liikkeelle vapunpäivänä Kainuusta ja levisi nopeasti lähinnä Suomen lounaisosiin. Kevään kylvökautena oli yhteensä 57 lakkoa 946 maatilalla. (2 )

Ensimmäinen kuolemaan johtanut selkkaus sattui Ypäjällä 9. elokuuta. Tilanteiden kiristymisen vuoksi monin paikoin perustettiin erityisiä "suojeluvartioita". Porissa maanviljelijöiden kokous perusti katto-organisaatioksi Satakunnan Järjestyskunnan. Suojeluskuntahankkeiden myötä oltiin maanlaajuisesti salaisesti järjestäytymässä itsenäisyystaisteluun Venäjää vastaan. Myös työväen järjestyskaarteja alkoi muodostua eri puolille Etelä-Suomea. (3)

Malmilla heinäkuussa 1917 pidetyssä työväen kokouksessa epäiltiin viranomaisten kykyä yhteiskuntarauhan säilyttämiseen, minkä vuoksi siellä kehotettiin työväestöä perustamaan itse hyvin järjestettyjä joukkoja rauhaa turvaamaan. (4) Tämä merkitsi punakaartien alkua ja seuraavan talven sisällissodan asetelmien hahmottumista. Punaiset tai punakaarti-nimitys oli jo vuoden 1905 suurlakon aikana vakiintunut termi vasemmistolaisista sotilaallisista järjestöistä, joista tunnetuin oli kapteeni Johan Kockin johdolla toiminut punakaarti. Valkoiset merkkinauhat taas antoivat nimityksen suojeluskunnille ja hallituksen joukoille sisällissodassa.