This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.

Lukijalle

Jämsän marssin sanat "Jokirantamat nää Jämsän laaksomme tää, kuka kyntänyt, kylvänyt" kertovat siitä tiedonhalusta, joka meillä on juuristamme tai iskelmän sanat "Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi" kuvaavat sitä kaukokaipuuta, joka meillä on kotiseutuamme kohtaan ollessamme ulkomailla tai vieraalla paikkakunnalla.

Kotiseutu on tuttu lähiympäristö, jonka tuntee omien kokemustensa perusteella ja johon on samaistunut. Ensimmäisen kotiseudun suuri lumovoima johtuu luonnollisesti siitä, että lapsena ja nuorena ihmisen aistit ovat voimakkaimmillaan. Kotimaiseman muistikuva,  ensimmäiset ystävät ja tuttavat kiinnittyvät pysyvästi nuoren henkilön muistilokeroihin ja jäävät hänen henkiseksi perustuksekseen. Hän saa kotiseudun ihmisistä ja luonnosta henkisen arvomaailman, joka seuraa häntä läpi elämän.

Kotiutuminen uuteen asuinkuntaan on onnistunut, jos tuntee sen omakseen. Kotiutumisella on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä kotiseudullaan viihtyvät työskentelevät sen hyväksi kaikissa olosuhteissa.

Jämsänjokilaakson vuosikirja yrittää palauttaa mahdollisimman monen mieliin nuo ensimmäiset kokemukset ja muistikuvat omasta kotiympäristöstä. Tänne muuttaneille vuosikirjasarja auttaa ymmärtämään paikallisen väestön perinteitä ja toimintamuotoja.

Tuntemalla asuinympäristönsä, sen palvelut ja tulevaisuuden näkymät sekä luomalla hyviä ihmissuhteita kotiseutu muuttuu viihtyisäksi ja rakkaaksi. Jämsänjokilaakson vuosi 2007 ja vuosikymmenten takaa -kirja on seitsemäs samaan sarjaan kuuluvasta  kokonaisuudesta. Se kertoo kuluneen vuoden tapahtumista ja valottaa vuosikymmenten takaisia tapahtumia. Vertailua eri vuosikymmenten välillä tehdessään on hyvä arvioida teknistä muutosta, ajan virtauksia ja asioita, joista käydään nyt julkista keskustelua.

Jämsän Kotiseutuyhdistys ry esittää parhaimman kiitoksen UPM Kymmene OYJ:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaille sekä Jämsän ja Jämsänkosken kaupungeille, joiden
ennakkovarausten turvin kirjasarjaa on rohjettu toteuttaa ja vuosittain täydentää. Jämsänjokilaakson Säästöpankkisäätiölle kotiseutuyhdistys lausuu kiitoksensa siitä rahallisesta tuesta, joka on mahdollistanut teoksen myyntihinnan säilyttämisen entisessä tasossa.

Sanomalehti Koillis-Häme on antanut toimittaja Ritva Bomanille historiallisten vuosien  kirjoitus- ja taittotyön ja kuluneen vuoden uutistuottaja Risto Hakolan tehtäväksi. Valokuvien käsittelytehtävät ovat olleet valokuvaaja Markku Hakaniemen vastuulla.

Jokainen teos vaatii paneutumista, pohtimista, arviointeja ja ratkaisuja hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Sanomalehti Koillis-Hämeelle ja tekijöille kiitos haasteen vastaanotosta ja hyvästä toteutuksesta.

Leo Salmiselle kiitos arvokkaasta työstä Jämsän seudun vanhojen valokuvien tallentamisesta ja niiden hankkimisesta tähänkin teokseen. Samalla kiitos kaikille valokuvaajille ja valokuvien omistajille, jotka ovat antaneet kuviaan teoksessa käytettäväksi ja siten omalta osaltaan myötävaikuttaneet kirja sisällön täydentymiseen.

Jämsän Kotiseutuyhdistys toivoo, että kirja löytää paikkansa niiden kuuden aikaisemman kirjan yhteydessä ja antaa lukijalle mieluisia ja kokonaisvaltaisia luku- ja muistelmahetkiä
menneiden tapahtumien parissa.

Omilla muistikuvilla voi erinomaisella tavalla täydentää kirjassa olevien tapahtumien sisältöä. Jokaisella meillä on ollut oma merkittävä panoksemme tapahtumien kulussa ja
niistä on hyvä kertoa tuleville sukupolville niin kauan kuin se on mahdollista.

Jämsässä 15.8.2007

Jämsän Kotiseutuyhdistys ry