This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Ammatillisen koulutuksen seudullinen merkitys

Auto-osaston ensimmäiset opiskelijat 1957Juhlavuonna on saatu koulutettua kolme opiskelijapolvea, noin 12 000 opiskelijaa on valmistunut koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Koulutus on tukenut merkittävällä tavalla seutukunnan kehitystä. Koulutuksen avulla on saatu kansainvälisiä yhteyksiä, on päästy mukaan EU-hankkeisiin, turvattu alueen työllisyyttä ja saatu lukuisia kertoja myönteistä valtakunnallista näkyvyyttä.

Maan laajuisessa tuloksellisuusvertailussa Jämsän seudun koulutuskeskus on saavuttanut hyviä tuloksia, se on säilyttänyt asemansa 1990-luvulla ammattikoulujen lukumäärän laskiessa, sillä on merkittävä asema monella koulutusalalla ja se nauttii luottamusta sekä arvostusta seudullisten ja valtakunnallisten teollisuusalojen keskuudessa.

Paperiluokka 1965Valtakunnallisesti ammattikoulutuksen suosio näyttää vuonna 2006 ohittaneen lukiokoulutuksen. OECD:n tutkimuksessa on havaittu, että alueellisessa kehitystyössä ammatillisella koulutuksella on merkittävämpi osuus kuin korkeakouluopetuksella.

Perinteisesti ammatillinen koulutus on Suomessa ollut tiukasti kytköksissä ammatillisiin oppilaitoksiin. Koulutuksen perinne eroaa keskieurooppalaisista malleista etenkin itse työpaikoilla annetun opetuksen määrässä. Suomessa koko ammatillinen koulutus, sen suunnittelu, teoreettinen opetus ja työnopetus on pitkään ollut keskitetty julkisen vallan ylläpitämiin oppilaitoksiin. Yritysten ja työelämän osuus on ollut vain muuta työtä täydentävää.

Juhlavuonna yhä suurempi osa opiskelijoista saapuu omistajakuntien ulkopuolelta. Kilpailu opiskelijoista kiristyy entisestään ikäluokkien pienentyessä. Vahvat, tulokselliset ja uudistusvalmiutta omaavat oppilaitokset ovat muuttuvassa maailmassa vahvoilla. Jämsän seudun koulutuskeskuksella on hyvät edellytykset pysyä tulevaisuudessakin kouluttajien valiosarjassa.

Ammattikoulun väki 1967