This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Aallotar

Sysmäläinen kunnallisneuvos M. Fr. Tandefelt hankki vuonna 1888 Helsingistä R.S. Stenbergin konepajalta uuden laivan. Aluksen pituus oli 20,29 metriä, leveys 4,75 metriä ja syväys 2,37 metriä. Aallotar rakennettiin nimenomaan kilpailijaksi Konkolan Toivo-laivalle. Kilpailu laivojen välillä olikin rajua ja tuli näkyviin matkalippujen sekä tavarankuljetuksen hintojen laskuna.

Kuva: H. Koskisen kokoelmaAallotar kulki Lahden ja Jyväskylän väliä poiketen myös Jämsään, sekä kerran viikossa edestakaisin Lahden ja Heinolan väliä.

Aallotar kulki vielä 1900-luvulla Lahden ja Jämsän väliä kolmattakymmentä vuotta. Se siirtyi Päijänteen Höyrylaivayhtiölle ennen vuotta 1907. Samana vuonna laiva liikennöi Lahden ja Luhangan Tammilahden väliä. Kerran viikossa laiva ajoi myös Lahden ja Jämsän väliä.

Vuonna 1907 tehdyn, varustajille haitallisen kilpailunrajoitussopimuksen johdosta alus siirrettiin reitille Lahti - Padasjoki - Näpinlahti - Kuhmoinen - Jämsä. Jyväskylä - Päijänteen laivaosakeyhtiö osti Aallottaren Päijänteen laivaosakeyhtiöltä vuonna 1921. Vuonna 1922 alus huolehti linjasta Lahti - Supittu - Tehi - Ruolahti - Pihlajakoski - Jämsä - Judinsalo - Luhangan Tammilahti - Jyväskylä. Reitti oli todella pitkä näinkin hitaalle laivalle kuin Aallotar. 1920-luvun puolivälin jälkeen laiva ryhtyi hoitamaan liikennettä Jämsä - Sysmän Suopelto - Lahti linjalla.

Vuonna 1930 Aallotar ryhtyi kilpailemaan Vellamo Oy:n kanssa reitistä Sysmä - Lahti, mutta linja ei kuitenkaan ollut taloudellisesti tuottava.

1931-1934 pulakaudella Aallotar seisoi liikkennöimättä. Vuonna 1935 se muutettiin lotjaksi ja sillä hinattiin enää omistajansa, Jyväskylä-Päijänteen laivaosakeyhtiön halkoja.