This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Ratsutilat eli rusthollit

Kuva: Silén 2005Jämsän seudulle perustettiin aikanaan yhteensä yksitoista ratsutilaa eli rusthollia. Ratsutila oli velvollinen pitämään yllä ratsumiehen ja hevosen armeijan ratsuväkeä varten. Tämän sopimuksen kautta sai ratsutilaksi ryhtynyt tilan omistaja sekä verohelpotuksia että augmenttitiloja. Augmenttitilat olivat apuverotiloja, jotka maksoivat kruunulle kuuluvan veron suoraan ratsutilalle.

Ratsutilaksi muodostui yleensä keskimääräisesti varakkaampi talonpoikais- tai säätyläistila. Seudulla sijainneita ratsutiloja olivat Alhon rustholli, Auvilan rustholli, Leilaksen rustholli Ruotsulassa, Niemelän rustholli Yrjölän kylässä, Oikarin ratsutila ( myöhemmin Kaipolan kartano), Pispalan rustholli Auvilassa, Tuomaalan rustholli Kerkkoilan kylässä ja Vitikkala. Ratsutilat lakkautettiin vuoden 1886 asetuksella.

Kosken Ratsutila - Osa Kerkkolan suurtilan historiaa

Yksi Jämsän ratsutiloista oli kruunun kirjoihin merkitty vuonna 1875 Tuomaalan rusthollin nimellä ratsutila, joka sijaitsi Jämsänjoen länsirannalla Kerkkolan kylässä. Tuomaala tunnettiin paikkakuntalaisten keskuudessa Kosken rusthollin nimellä. Tila yhdistyi vuonna 1877 Kerkkolan suurtilaan. Useiden Kerkkolan suurtilan tilayhdistymisien myötä tila tunnettiin paikallisesti Kerkkola- Koskena ja viralliselta nimeltään Kerkkolana. Tilan augementteina eli apuverotiloina olivat Lahnajoki, Pynttä ja Mellala.

Kuva: Silén 2005Tila ylläpiti ratsuväen rakuunaa, jonka torppa sijaitsi Pääskysmäessä. Lisäksi talo sitoutui hankkimaan ja huolehtimaan ratsusta sekä rakuunan aseistuksesta. Ratsutilana se jatkoi vuoteen 1886, jolloin ruotulaistos lopullisesti lakkautettiin yleisen asevelvollisuuden myötä. Kosken rusthollin uuden päärakennuksen rakensi koskenpääläinen puuseppä ja mestarirakentaja Joonas Blom. Kertaustyylinen, kahdella sisäänkäynnillä varustettu hirsinen päärakennus valmistui vuonna 1887. Rakennus vuorattiin ja maalattiin vuonna 1899 maalarimestari Johan Fredrik Römanin ja hänen poikansa Arvidin toimesta. Vuonna 1977 rakennus siirrettiin ja pystytettiin Lehmisuolle, kun tilan päärakennuksen pihapiirin paikalle rakennettiin Yhtyneiden paperitehtaiden polttoturpeen käsittelylaitokset.

Kosken ratsutilan vanha päärakennus, joka oli säilynyt uuden päärakennuksen ohessa, siirrettiin Aarresaaren kotiseutumuseoon 1950-luvulla, Kerkkolan tilan omistajasuvun Seppästen toimesta.

Kaipolan ratsutila

Kaipolan kartanona nykyään tunnetun tilan lähtöpisteenä oli alkujaan yksityinen herraskartano, joka perustettiin 1639. Tilasta erotettiin Oikarin ratsutila vuonna 1765 ja Niemen tila vuonna 1771. Ratsuväen varustivat 1680-luvulta lähtien rusthollarit eli ratsutilat. Ratsutila varusti armeijan käyttöön miehen ja hevosen. Nämä ratsutiloiksi muutetut talot olivat keskimääräistä varakkaampia tai jopa säätyläisiä. Vastineeksi ratsutilalliset saivat verohelpotuksia sekä oikeuden saada augmentti- eli apuverotiloilta kruununvero-osuuden omaan käyttöönsä. Oikarin ratsutilasta tuli myöhemmin Kaipolan kartano, kun Oikarin päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Kaipolaan.

Tilan päärakennuksen ulkoasu muuttui merkittävästi, kun se siirrettiin Kaipolaan. Nykyinen päärakennus rakennettiin kahdessa osassa, käyttäen hyväksi Oikarin siirretyn päärakennuksen hirsiä. Uuden päärakennuksen suunnitteli rakennusmestari Callenius ja se valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1908. Keskeissalipohjakaavaan perustuvaan ja paikalle siirrettyyn vanhaan päärakennukseen tehtiin uusi osa, johon sijoitettiin myös rakennuksen tunnusmerkiksi muotoutunut torni. Rakennuksen ulkovuoraus tehtiin kolmivyöhykkeisenä laudoituksena ja maalattiin vaaleaksi. Lisäksi pihapiiriin rakennettiin seuraavina vuosina työväenasunto, vilja-aitta ja hirsinavetta.

Teksti: Saija Silén

Lähteet:
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Seppänen, Heikki: Jämsänkosken rustholli - historiikki talosta ja sen asukkaista. Gummerus Kirjapaino Oy 1990.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963