This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Maatalous uudistuu Jämsässä
Edistyksellinen nimismies ei puheista piitannut vaan hankki tilalle myös Jämsän ensimmäisen niittokoneen ja hevosharavan. Heinänviljely yleistyikin Jämsässä vauhdilla 1880-luvulta lähtien. Tämä oli karjatalousvaltaisen maatalouden perusedellytys. Vain heinän ja rehuviljan viljely takasi karjalle riittävästi ravintoa pitkän talviruokintakauden ajaksi. Samalla huomattiin, että parantunut ruokinta lisäsi selvästi karjan tuottavuutta ja samalla lannan määrää. Kasvivuorottelu yleistyy
Suurta muutosta maataloudessa merkitsi siirtyminen vanhanaikaisesta kaksi- tai kolmivuoroviljelystä kasvivuorotteluun. Tilakohtaiset viljelyolosuhteet otettiin entistä paremmin huomioon, kun kasvikiertoja suunniteltiin. Suomessa yleistyi Saksasta omaksuttu koppeliviljely, jossa pellot jaettiin tavallisesti kahdeksaan lohkoon. Niissä heinän kanssa vuorottelivat syys- ja kevätvilja sekä kesanto. Peltojen salaojitus yleistyi Jämsän seudulla 1920-luvulla, kun Onni Hyppölän tilalla Alhojärvellä järjestettiin salaojituksen yhteydessä ensimmäinen aiheeseen liittyvä kurssi. Tuohon aikaan liittyy myös maaviljelysseurojen perustaminen. Niiden konsulentit kiersivät pitäjissä ja jakoivat uusinta tietoa maataloudesta. Vuosina 1899 - 1902 siirtyi kaikkiaan kaksikymmentä tilaa Jämsässä uudenaikaiseen viljelytapaan Hämeen maanviljelysseuran opastuksella. Määrä oli korkeimpia koko Hämeen kattavan seuran alueella. |