This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Metsätyöt ennen sotia
Jämsänkosken paperiteollisuus tarvitsi 1800-luvun lopulta lähtien puuta, ja metsätöistä tuli vakiintunut tulonlähde myös haavistolaisille. Hevosmies ajoi puutavaran uittoväylän varteen. Ajomatkat olivat pitkiä: Haavistossa puiden säilytyspaikkoja olivat Vihatinlaani, Sovijärven ranta, Rauhalan pelto, Kemin pelto ja Sovipohja. Päivässä ehti tehdä yleensä yksi tai kaksi kuormaa. Työ oli kovaa paitsi miehille, myös hevosille. Aluksi puut kaadettiin kirveellä. Kahden miehen tukkisaha eli justeeri yleistyi 1900-luvun alkupuolella. Pokasaha tuli käyttöön vähän myöhemmin. Tukkisakset tulivat 20 - 30-lukujen taitteessa, aiemmin tukit nostettiin köysilenkillä reen pankolle. Uitettavat puut kuorittiin yleensä keväisin metsätöiden loputtua, uittokauden alkua odotellessa. Tukit kuorittiin petkeleellä, paperipuut kuorimaraudalla. Metsäteollisuus tarjosi työtä myös tehtaalla ja kuljetuksissa. Paperia ja sellua kuljetettiin hevospelillä Vilppulaan, paluukyytinä tuotiin tavaroita kauppiaille. Matka oli sen verran pitkä, että puolivälin tietämiin Leppälahteen oli järjestetty levähdyspaikka: hevosille tallit ja ajomiehille yöpymismahdollisuus pirtissä. Rahdinajoon osallistuivat ainakin Alanen, Liukkoila, Sovijärvi ja Mäkelä. |