This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Hassin myllyt

Kruunun itselleen laatimista luetteloista tiedämme, että ensimmäinen Hassissa toiminut mylly oli Vähä-Haljalan ja Kassalan talojen omistama ja se oli toiminnassa jo1500-luvulla. Vanhassa myllyssä toimi 1800-luvulla ja 1900-luvun taitteessa kesäaikoina maidonkuorinta-asema, jota kyläläiset kutsuivat meijeriksi. Viimeinen "meijaska" oli Lyydia Nieminen.

Rouvat myllyllä vilvoittelemassaHassin osataloilla Torkkelilla, Syväsalmella, Norolalla, Latosella, Hakulilla ja Vanha-Hassilla oli keskellä jokea sijainnut Hassin jakokunnan mylly, joka oli toiminnassa jo ennen isojakoa. 1800-luvulla tämä mylly oli kahdella kiviparilla varustettu jauhomylly. 1903 Emil Hassin tullessa Hassin talon isännäksi oli jakokunnan mylly melko huonokuntoinen. Hän teki jakokunnan osakkaille tarjouksen, jossa hän laittaisi myllyn kuntoon ja antaisi myllyn osakkaille ilmaiset jauhatukset vastineeksi myllyn omistusoikeudesta. Osakkaat eivät tähän suostuneet ja niin Emil Hassi anoi luvan omalle myllylleen ja sai luvan rakentaa myllyn kosken pohjoiselle rannalle. Mylly valmistui 1906. Tuohon aikaan Hassin koskessa oli siis kolme myllyä ja niissä kilpailevat myllärit. Viimeisinä vuosina Hassin myllyssä toimi myös tasavirtadynamo, josta talo sai sähkönsä. Jakokunnan mylly purettiin 1940 sähkölaitoksen tieltä pois.

Muita Hassin kylällä toimineita myllyjä olivat Pahulan mylly sekä Salmijärven ja Pohjolan yhteinen mylly Särkikoskessa. Pahulan mylly on nykyään Pälämäellä museorakennuksena.