This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Notkuttiin sitä nuoriseurallakin

Suuri osa Jämsän ja Jämsänkosken seurantaloista oli työväenyhdistyksien tai maamiesseurojen perustamia. Näiden lisäksi muutama muu yhdistys rakensi yhteisiä kokoontumistiloja toiminta-alueillensa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisoseura-aate levisi Suomeen jo 1880-luvulla ja samoihin aikoihin perustettiin myös ensimmäiset maanviljelijöiden etuja ajavat järjestöt maahamme.

Juokslahden nuorisoseurantalo

Juokslahden nuorisoseurantalo sijaitsee keskellä kylää, avonaisen pihan keskellä. Rakennus siirrettiin Korpilahdelta nykyiselle paikalleen, kun Juokslahden nuorisoseuran väki piti matkaa sinne liian pitkänä ja osti rakennuksen itselleen. Hirsirunko purettiin ja kuljetettiin Juokslahdelle uudeksi seurantaloksi. Rakennusta ei kuitenkaa saatu heti pystyyn ja hirret jo kertaalleen myytiin Korpilahdelle takaisin navetan kehikoksi. Talon hirret haettiin kuitenkin takaisin ja seurantalo saatiin pystyyn. Juokslahden nuorisoseura ei kuitenkaan kauaa toiminut ja taloudellisten vaikeuksien edessä myi talon velkoja vastaan Suojeluskunnalle ja Lotta-yhdistykselle. Suojeluskunnan käytössä rakennus oli siihen saakka kunnes niiden toiminta kiellettiin.

Kuva: S. SilénTämä kaksikerroksinen ja suurikokoinen hirsirakennus on maalattu punamultamaalilla ja sen koristeellinen kuisti sekä ikkunanpieluslaudat sekä nurkkalaudat ovat maalattu tavan mukaan valkoisiksi. Avokuisti koristeellisine laudoituksineen, pieniruutuiset ikkunat klassistisen tyylin mukaisine pieluslautoineen on yhä komeaa katseltavaa.

1900-luvun alkupuolella valmistunut rakennus on säilynyt yllättävän hyvin alkuperäisessä asussaan, vaikka seurantalo onkin ollut tyhjillään ja varastotiloina jo vuosikausia. Hyvä kirvesmiestaito pitää rakennusta yhä pystyssä, vaikka sen kattorakenteet ovatkin jo pahasti vaurioituneet ja hirsiseinät pullistuneet suuntaan jos toiseen.
            
Nysän nuorisoseurantalo, Kuorevesi

Nuorisoseura Nysän ensimmäinen toimitalo rakennettiin vuonna 1923 Suinulan kylään Kuorevedelle. Hirsinen seurantalo kuitenkin paloi jouluna 1928, vain muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Palaneen talon tilalle päätettiin rakennettiin uusi seurantalo samalle paikalle. Savon tilan silloinen isäntä lahjoitti mailtaan puuta, jotta uusi seurantalo saataisiin pystyyn.

Kuva: S. Silén 2006Hirsirunkoinen seurantalo valmistui vuonna 1930. Uusi seurantalo oli hirsirunkoinen kuten edellinenkin ja se koristettiin klassistisen tyylisuunnan mukaisella pylväskuistilla, jonka katto mukaili päätykolmioaihetta. Rakennus sai myös lautaverhouksen, jossa seinäpinnat jaettiin kenttiin. Rakennus päätyineen sai yläosaansa keltaisen keittomaalin, alaosat maalattiin tutulla punamultamaalilla. Moniruutuiset ikkunat ja leveät nurkkalaudat maalattiin valkoisiksi. Nuorisoseura Nysän uuden seurantalon näyttämön metsäaiheisen kulissin maalasi Savon tilan toimeksiannosta taitelija Heikki Häme. Yhä nykyäänkin nuorisoseurantalo on kylän tapahtumien keskipisteenä ja nuorisoseuran hoidossa.

Lisätietoja:
Nuorisoseura Nysä

Teksti: Saija Silén
Lähteet:
Ahlstedt, Hannu: Kotikuntani Jämsänkoski. Jämsänkosken koululautakunta 1984.
Hänninen, Helena (toim.): Kuoreveden Kirja. Jyväskylä 1991.
Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986.
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Kuusisto, Seppo: Jämsän historia osat I ja II.Vammala 1989.
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963