This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Kaipolan rakentaminen
Sotakorvausten maksamisen päätyttyä 1950-luvun alussa Suomen teollisuudessa ryhdyttiin uudistamaan rakennuksia, koneita ja laitteita. Yhtiöihin perustettiin rakennusosastoja toteuttamaan uudisrakennushankkeita omana työnä. Rakentamiseen liittyvä suunnittelukin tehtiin paljolti omana työnä, vain erikoissuunnittelu tilattiin ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Rakennusosastoilla saattoi olla omia työkoneita jopa louhintaan ja maansiirtoon. Tarvittava betoni valmistettiin omilla betoniasemilla. Rakennustoimikuntaan kuuluivat muun muassa vuorineuvos Juuso Walden, isännöitsijä Lauri Tiilikka ja diplomi-insinööri Henrik Walden, tulevan tehtaan suunnittelujohtaja. Rakennuspäällikkönä toimi diplomi-insinööri Martti Niskala ja hänen jälkeensä rakennusmestari Vilho Norteva. Kaipolan tehtaan sekä useiden asuinrakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastasi Pekka Saarema. Tehdastaajaman asemakaavan laati rakennusneuvos Heimo Kautonen. Suunnittelu käynnistettiin yhtiön pääkonttorissa Valkeakoskella. Rakentaminen tehtiin pääosin yhtiön omana työnä ja aliurakoitsijoita käytettiin vähän. Esimerkiksi kaikki ovi-, ikkuna- ja listatyöt tehtiin Tervasaaren puutyöpajalla Valkeakoskella. Omana työnä rakentamista pidettiin edullisena ja joustavana. Työt voitiin käynnistää nopeasti ja muutokset rakennussuunnitelmissa tai -aikatauluissa aiheuttivat vähemmän ongelmia. Tehtaan ensimmäisen rakennusvaiheen kustannukset olivat yhteensä 15,5 Mmk eikä töistä ollut ennakkoon kustannusarviota. Rakentaminen tulikin lopulta kaksi kertaa oletettua kalliimmaksi. Kaipolan rakentajat
Tehtaan suunnittelusta vastasi pääosin yhtiön oma henkilöstö. Henrik Waldenin työryhmään kuuluivat Per-Erik Ohls, Aimo Lepola, Antti Palonen ja Allan Stenroth. Voimalaitoksen suunnittelusta vastasivat Antti Heilala, Veijo Byman ja Lauri Alanen. Suunnittelukonttori toimi aluksi Valkeakoskella, mutta muutti Kaipolaan Tiirinniemen ensimmäisen rivitalon valmistuttua kesällä 1953. Syyskuussa 1952 valmistui työmaalle parakkiruokala, johon mahtui kerralla noin 160 ruokailijaa. Parakin toisessa päässä oli rakennusmestarien toimistotila. Työmaalla oli myös ensiapuasema. Kiireellistä lääkärinapua vaativia tapauksia varten oli käytössä moottorivene jolla potilas voitiin kuljettaa Jämsään. Kaipolan työntekijät olivat alusta asti myös tehtaan sairauskassan jäseniä. |