This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Monikäyttöiset aittarakennukset
Aitat rakennettiin aina hirrestä salvomalla, eikä niiden ulkoasu muuttunut vuosisatojen aikana kovinkaan paljon. Aittojen rakentamisessa on maassamme ollut kuitenkin sekä itäinen että läntinen tyyli, jotka molemmat ovat vaikuttaneet Jämsän seudulla.
Aitat olivat aluksi pienikokoisia ja yhteen tasoon rakennettuja yksinäisaittoja, joita pihapiiriin tehtiin aina tarpeen mukaan. Jämsän seuduilla rakennettiin yksinäisaittoja länsisuomalaiseen tapaan jalka-aitoiksi sekä itäiseen tapaan nurkkakivien varaan. Yksinäisaitoista saatettiin koostaa aittarivejä pihapiiriä reunustamaan. Aittarakennusten ulkomuoto muuttuu
Luhtiaitassa oli siis kulku toiseen kerrokseen, jossa oli myös säilytystilaa ja siinä saattoi olla joko umpinainen tai avonainen eli parvellinen kulkukäytävä. Molemmat aittatyypit olivat yleisiä alueellamme ja niitä on säilynyt runsaasti myös meidän päiviimme saakka. Suureen luhtirakennukseen kuului vähintään kaksi varastopuotia alhaalla ja niiden päällä ylhäällä asumahuoneet sekä sola. Tämä malli levisi myöhäiskeskiajalta lähtien Länsi-Suomeen suurtilojen ja pappiloiden välityksellä. Luhti rakennettiin pihapiiriin, joskus jopa portin viereen, jolloin siitä saattoi muodostua läpiajettava porttiluhti. Aittoja on säilynyt suhteessa eniten perinteisistä maatalousrakennuksista, sillä ne eivät lahonneet ollessaan varasto- ja asuinkäytössä. Aitat rakennettiin huolellisesti ja alapohja tehtiin ilmavaksi patsas- tai lankkujalkarakenteen avulla. Piharakennuksia ryhdyttiin maalaamaan vasta 1900-luvun aikana. Teksti Saija Silén Lähteet Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot. Kolehmainen, Alfred ja Laine, Veijo: Suomalainen aitta. Keuruu 1983. Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982. Putkonen, Lauri: Rakennusperintömme - Kulttuuriympäristön lukukirja. Helsinki 2001. Salminen, Kaapo ja Toivari, Pertti (toim.): Kotikontu kuntoon. Jyväskylä 1992. Valonen, Niilo ja Vuoristo, Osmo: Suomen kansanrakennukset.Vammala 1994. |