Aloitteen patsaasta teki kauppias Aarre Liukkonen. Teoksen suunnitteli Aarre Aaltonen ja paljastettiin 4.6.1966. Patsaan pystytti Helsingin Vanhan Jämsän Seura yhteistyössä Vanhan Jämsän Kotiseutuyhdistyksen ja Jämsän seurakunnan kanssa. Kirkonmäellä oleva pronssiin valettu patsas kuvaa äitiä, joka ohjaa pienokaisensa ensiaskelia. Patsas on sijoitettu harmaagraniittiselle jalustalle. Se rahoitettiin osittain kansalaiskeräyksellä ja muistopatsaan pienoisreliefin myynnillä. Kotiseutuyhdistys ja maatalousnaiset kukittavat patsaan vuorovuosina äitienpäivänä.

(teksti: Martti Misukka)

Kirkonmäelle, sankarihautausmaan viereen, pystytettiin syksyllä 1997 ortodoksinen matkamiehen risti. Ristin valmistutti ja sen pystytti Jämsän Seudun Tiistaiseura juhlistaakseen 10-vuotista toimintaansa ja merkiksi paikkakunnan ortodoksisesta väestöstä.

Matkamiehen ristit olivat varsin yleisiä Raja-Karjalassa ja varsinkin Vienan Karjalassa. Niitä pystytettiin kulkureittien varrelle, teiden risteyksiin ja ne palvelivat niin hiljentymis-, rukous- kuin levähdyspaikkoinakin. Useita ristejä on pystytetty viime vuosina suomalaisten toimesta luovutetun Karjalan alueelle.

Tiistaiseurat ovat Pyhäin Sergein ja Hermannin Veljeskunnan alaisia opinto- ja keskustelupiirejä. Yli 100-vuotias Veljeskunta on saanut nimensä Karjalan valistajien, Valamon luostarin perustajien, Pyhien Sergein ja Hermanin Valamolaisten mukaan.

Metallinen ikoni Kristus Pantokrator Jämsän risti on laadittu perinteisten karjalaisten piirustusten mukaan. Siihen on kaiverrettu kirjaimet NIKA. Se on kreikkaa ja tarkoittaa VOITAN (Raamatusta, "tällä merkillä olet voittava"). Kuvassa oleva ristiin upotettu metallinen ikoni on nimeltään Kristus Pantokrator (kaikkivaltias).


Jämsän kirkon kellotapulin takana Vanhan hautausmaan läheisyydessä on pyhäinpäivänä vuonna 1998 käyttöön vihitty uurnalehto. Sen muistomerkin Kiitoskivet on suunnitellut arkkitehti Hey Beng. Se on kiillotettua Mäntsälän punaista Aurora-graniittia.

Muistomerkin muodostaa neljä pystyyn nostettua paatta, joista yhdessä on yksinkertainen risti ja toisessa virren säe: "Kiitos sulle Jumalani". Paasien juurella ovat kynttiläkivet, joille omaiset voivat tuoda kynttilöitä.

Teksti
Vuokko Olkkonen, toim. Tommi Tapiainen