This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Längelmäen alueen kouluja

Längelmäen kuntakokous päätti vuonna 1890, että kuntaan rakennetaan kaksi koulua. Pohjoispuoleinen koulu päätettiin sijoittaa Vilkkilän kylään Lautalan talosta saadulle tontille, jolle rakennettu Alhon koulu vihittiin käyttöönsä syyskuussa 1892. Eväjärven koulurakennus valmistui 1914. Kouluja rakennettiin tämän jälkeen eri koulupiireihin. 1920-luvulla valmistui Hiukkaan koulu. Koulupiirijakoon tuli muutoksia kun Kuhmoisten kunnasta osa liitettiin Längelmäen kuntaan vuoden 1926 alusta. 1940-luvun lopulla rakennettiin Korven koulu sekä 1950-luvulla Rasin ja Länkipohjan koulut. Koulujen lakkauttaminen alkoi 1960-luvulla.

Hämepohjan koulun piirustusKoulujen rakentaminen eri koulupiireihin on ollut kunnalle suuri tehtävä. Eri vuosikymmeninä rakennetuissa kouluissa näkyvät rakentamisen ohjauksen keskusjohtoisuus, tyyppipiirustukset ja normit sekä eri tyylisuuntaukset. Puurakenteiset koulut ovat kuitenkin nivoutuneet luontevasti kylien maaseutumaiseen rakennuskantaan. Tyylillisen murrosvaiheen, 1950-luvun erikoisempi ilmentymä, Rasin koulu on kaukana muusta asutuksesta. Ainoa kivirakenteinen koulu Längelmäen alueella on keskuskoulu Länkipohjan taajamassa.

Koulut ovat tärkeä osa paikallista sivistys- ja paikallishistoriaa. Koulujen merkitys kylän toiminnan kehityksessä on ollut monipuolinen. Koulurakennuksilla on kulttuurihistoriallista arvoa, sekä historiallista että usein myös rakennushistoriallista arvoa. Muut koulun rakennukset, kuten talousrakennus ja sauna, ovat osa koulun kokonaisuutta.

Längelmäen kuntaliitoksessa Jämsän puoleisille alueille jäivät Alhon, Eväjärven, Hiukkaan, Hämepohjan, Korven, Länkipohjan ja Rasin koulut.

Teksti
Kristiina Kokko

Lähteet
Längelmäen kansakoululaitoksen 50-vuotishistoria. K. K. Kallio 1929.
Längelmäen kunnan arkisto. Piirustukset, khall II, 1b.