Yhtyneet Paperitehtaat Oy joka muodostettiin Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken tehtaista perustettiin vuonna 1920. Uuden yhtiön osakkeista Rudolf Walden omisti kolmanneksen. Jämsänkoski oli haluttu mukaan tehdaskokonaisuuteen valmistamansa sellun vuoksi. Niinpä selluntuotannon lisääminen oli ensimmäisiä uudistuksia joihin ryhdyttiin. Uudistusten vastaavaksi suunnittelijaksi valittiin Benjamin Snellman. Teknisestä suunnittelusta vastasi saksalainen insinööri Anton Kuhn.

Näkyvimpiä muutoksia olivat monet rakennushankkeet; uusi happotorni, korjauspajan laajennus sekä asuntojen rakentaminen kesällä 1920. Jämsänkoskelle tuli paljon vierastyövoimaa ja hankkeet kasvoivat suunnitelluista. Hyväksytyt määrärahat eivät riittäneet ja pian huomattiin ettei rakennustöitä tehty riittävän huolellisesti. Kuhnin uudistukset kaatuivat liian suureellisiin suunnitelmiin, valvonnan puutteeseen sekä tekniseen taitamattomuuteen. Vilkas rakentamisjakso muistettiin Jämsänkoskella myöhemmin Miljoonakesänä.

Vuosi 1920 oli tuottanut yhtiölle suuren tappion jonka todettiin johtuneen paikallisjohdon kyvyttömyydestä tehtäviinsä. Vastuussa ollut yritysjohto sai lähteä. Teollisuusneuvos Lauri Tiilikka muisteli Työn Äärestä -lehdessä vuonna 1971: " Kun miljoonakesän uudistukset paljastuivat Waldenille hänen palattuaan Tartosta, Anton D.J.Kuhn sanottiin irti. Irtisanominen  tapahtui varsin railakkaasti. Se nimittäin kuultiin vanhan rakennuksen (Villa) yläpuolella sijaitsevalle sillalle saakka, vaikka ovet ja ikkunat olivat suljettuina." Kaikkiaan keväällä 1921 Jämsänkoskelta poistui yli kolmekymmentä miestä.

Tämän jälkeen Rudolf Walden johti yhtiötään rautaisella kädellä. Uudeksi teknilliseksi johtajaksi nimitettiin Simpeleen tehtaalta Roope Hormi, joka jatkoi Jämsänkosken uudistuksia vähitellen. Tärkeimmäksi nousi sellun tuotannon lisääminen ja energian saannin uudistaminen. Tulosta myös syntyi; sellutehtaan tuotanto oli 1930-luvun lopulla kolminkertainen vuoteen 1920 verrattuna. Paperitehtailla keskityttiin hienopapereihin, joista saatiin parempi hinta. Paperintuotanto kasvoi 40 prosenttia. Puuhiomot lakkautettiin ja kaikki vesivoima valjastettiin sähkön tuotantoon.

Rudolf  Waldenin aika Yhtyneiden johdossa tunnetaan Kenraalin aikana. Tuotantokustannusten minimointi oli Waldenin näkemyksen mukaan tie yrityksen kannattavuuden paranemiseen. Rakennustöitä sekä raaka-aineostoja oli rajoitettava ja palkankorotusvaatimukset torjuttava. Walden vieraili eri tehdasyksiköissä säännöllisesti ja silloin selvitettiin tehtaan asiat seikkaperäisesti. Yleisesti nämä vierailut olivat pelon aihe paikkakunnalla, sillä kenraalin valvovalta silmältä ei mikään jäänyt huomaamatta. Jämsänkosken isännöitsijäksi tuli vuonna 1925 Veli Byström joka aiemmin oli ollut Simpeleen tehtaalla vastaavassa tehtävässä. Byström toimi kenraali Waldenin tiukassa ohjauksessa ja 1930-luvun alun lamavuosina oli isännöitsijänkin luovuttava autoedustaan.

Yhtiön sisällä Jämsänkosken uudistukset jäivät Myllykosken 1930-luvun laajojen rakennushankkeiden varjoon. Oy Walkiakoski liitettiin vuonna 1934 virallisesti osaksi yhtiötä ja vuosikymmenen loppuun mennessä Yhtyneistä oli kasvanut yksi maan suurimmista teollisuusyrityksistä. Kenraalin 60-vuotispäiviä juhlittiin näyttävästi kaikilla Yhtyneiden tehdaspaikkakunnilla vuonna 1938.

Jo ennen talvisodan syttymistä Yhtyneillä oli varauduttu sotaan tuotantoa supistamalla. Talvisodan loppuvaiheessa paperitehtaiden tuotanto myytiin kokonaan kotimarkkinoille. Tehtaiden tuotannosta oli käytössä vain 26 prosenttia. Talvisodan aikana kenraali Walden toimi Mannerheimin ja päämajan edustajana maan hallitukseen päin. Erityisesti Walden toimi ulkomaisen avun saamiseksi sotaa käyvälle Suomelle. Maaliskuussa 1940 Rudolf Walden nimitettiin puolustusministeriksi. Yhtyneiden uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin hänen vanhin poikansa, Juuso Walden.