1960-luvun lopussa päättyi vuorineuvos Juuso Waldenin aika Yhtyneiden johdossa. Jämsänkosken tehtaiden isännöitsijä Lauri Tiilikka jäi eläkkeelle ja tehtävät siirtyivät entiselle apulaisisännöitsijälle, Olof Palmgrenille. 1970-luku lunasti Kaipolan tehtaalle asetetut odotukset ja Jämsänkoskella käynnistyi hienopaperikone, PK 4. Jalostusosasto sai uudet tilat Myllymäen teollisuusalueelta. Sellutehtaan jätelientä raaka-aineenaan käyttänyt pekilotehdas käynnistyi vuonna 1976.

Toimitusjohtaja Niilo Hakkaraisen kaudella toteutetut muutokset käänsivät yhtiön toiminnan taas kannattavaksi. Yhtyneet luopui muun muassa maatalousosastosta ja monia toimintoja keskitettiin. Tuotantoa supistettiin ja henkilökuntaa vähennettiin. Keskusjohtoisuus purettiin ja yksittäisille tehtaille annettiin enemmän valtaa ja vastuuta.

Kaipolan 1970-luvulla kehittämä kuumahierre osoittautui erinomaiseksi paperin raaka-aineeksi. Jämsänkoskella sellutehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1981. Paperinvalmistuksessa siirryttiin lajeihin, joissa pääraaka-aineena voitiin käyttää kuumahierrettä. JÄPRO eli Jämsänkoski -projektin tuloksena rakennettiin kuumahiertämö ja PK 5. 1980-luvun puolivälissä uusittiin tehtaiden voimatalous turvepohjaiseksi. Vuosikymmen oli Yhtyneille tuloksellinen; paperi meni kaupaksi hyvään hintaan. Parhaiten menestyi Kaipolan tehdas, jossa vuosikymmenen lopulla käynnistyi vielä kaksi paperikonetta.

Suomen metsäyhtiöt olivat kansainvälisesti katsoen pieniä. 1980-luvun puolivälistä lähtien metsäteollisuuden strategiaksi tuli yhdistyä suuremmiksi yksiköiksi eli fuusioitua. Metsäteollisuuden investoinnit kasvoivat vuosikymmenen lopussa ja teollisuus pyöri täysillä. Vuosi 1988 nimettiin jopa "hulluksi vuodeksi". Samana vuonna Jämsänkosken tehtaat täytti sata vuotta.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli tehnyt hyvää tulosta ja yhtiöön päätettiin liittää heikommin menestyneitä metsäyhtiöitä. Yhtyneet osti Joutseno-Pulpin vuonna 1988. Seuraavana vuonna Kajaani Oy liitettiin Yhtyneisiin. Vuonna 1990 fuusioituivat Rauma Oy, Rosenlew Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy Repola Oy:ksi. Syyskuussa vuonna 1995 julkaistiin tieto Kymmene Oy:n ja Repola Oy:n yhdistymisestä yhtiöksi joka ottaisi nimekseen UPM-Kymmene Oy.